Lauri Markkanen Vuoden urheilija 2023
Lauri Markkanen Vuoden urheilija 2023
Urheilutoimittajain liiton Vuoden urheilija -äänestyksen voitti koripallon NBA-seura Utah Jazzissa mainion vuoden pelannut ja liigan tähdistöpeliin kautta aikojen ensimmäisenä pohjoismaalaisena pelaajana valittu Lauri Markkanen (s. 22.5.1997 Vantaa). Markkanen, joka pelasi tähdistöottelussa vieläpä avausviisikossa ja palkittiin viime kauden päätteeksi NBA:n kehittyneimpänä pelaajana, on kaikkien aikojen viides joukkueurheilija, joka on Urheilutoimittajain liiton äänestyksessä (1947–2023) valittu Vuoden urheilijaksi. Kaikki aiemmat neljä ovat olleet jalkapalloilijoita (Jari Litmanen 1995, Sami Hyypiä 2001, Teemu Pukki 2019, Lukas Hradecký 2020). Lauri Markkanen sai Vuoden urheilija -äänestyksessä 1 998 pistettä ja keräsi ykkössijoja 126. Viiden parhaan joukkoon sijoittuivat myös seiväshypyn MM-kolmonen ja EM-hallimestari Wilma Murto 1 879 pisteellä (48 ykkössijaa), ralliautoilun maailmanmestari Kalle Rovanperä 1 645 pisteellä (29), jalkapallon Saksan liigan kärkijoukkue Bayer Leverkusenin ja Suomen maajoukkueen maalivahti ja kapteeni Lukas Hradecký 1236 pisteellä (17) sekä judon Euroopan mestari ja Masters-voittaja Martti Puumalainen 977 pisteellä, hänellä ykkössijoja kuusi. Vuoden urheilija -äänestyksessä kootaan 10 parhaan lista. Listalle on sijoitettava vähintään viisi ja enintään kymmenen parasta urheilijaa. Joukkueita ei saa Vuoden urheilija -äänestyksessä äänestää. Erikseen äänestetään Vuoden joukkue, Vuoden valmentaja ja Vuoden nuori urheilija. Urheilutoimittajain liitto on nimennyt Vuoden urheilijan vuodesta 1947 alkaen, joten valinta tehtiin nyt 77. kerran. Äänioikeutettuja ovat liiton pressikortilliset jäsenet. Lähde: vuodenurheilija.fi VUODEN URHEILIJA 2023, ÄÄNESTYSTULOKSET
Iivo Niskanen Vuoden urheilija 2022
Iivo Niskanen Vuoden urheilija 2022
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksen voitti vuonna 2022 Pekingin olympialaisissa perinteisen hiihtotavan 15 kilometrin kilpailussa kultaa ja 30 kilometrin yhdistelmäkilpailussa pronssia saavuttanut Iivo Niskanen. Hän sai 2 563 pistettä. Tänään 31 vuotta täyttävä Niskanen keräsi ylivoimaisesti eniten ykkössijoja, 166.
Vuoden urheilija -äänestyksessä viiden parhaan joukkoon sijoittuivat myös seiväshyppääjä Wilma Murto 2 305 pisteellä (40 ykkössijaa), estejuoksija Topi Raitanen 1 818 pisteellä (7), koripalloilija Lauri Markkanen 1 775 pisteellä (42) ja ralliautoilija Kalle Rovanperä 1 715 pisteellä (28).
Vuoden urheilija -äänestyksessä kootaan 10 parhaan lista. Listalle on sijoitettava vähintään viisi ja enintään kymmenen parasta urheilijaa. Joukkueita ei saa Vuoden urheilija -äänestyksessä äänestää. Erikseen äänestetään Vuoden joukkue, Vuoden valmentaja ja Vuoden nuori urheilija. Urheilutoimittajain Liitto on nimennyt Vuoden urheilijan vuodesta 1947 alkaen, joten Vuoden urheilija valittiin nyt 76. kerran.
Lähde: vuodenurheilija.fi
VUODEN URHEILIJA 2022, ÄÄNESTYSTULOKSET
1) Iivo Niskanen, maashtohiihto, 2563 ääntä (166 ykkössijaa)
2) Wilma Murto, yleisurheilu, 2305
3) Topi Raitanen, yleisurheilu, 1818
4) Lauri Markkanen, koripallo, 1775
5) Kalle Rovanperä, autourheilu, 1715
6) Kerttu Niskanen, maastohiihto, 1457
7) Mikko Rantanen, jääkiekko, 1191
8) Valtteri Filppula, jääkiekko, 489
9) Kristiina Mäkelä, yleisurheilu, 487
10) Krista Pärmäkoski, maastohiihto, 329
Matti Mattsson Vuoden urheilija 2021
Matti Mattsson Vuoden urheilija 2021
PAINILEGENDA KULTAISEN KIEKON JAKAJANA
Täydellinen kunnonajoitus takasi rintauimari Matti Mattssonille 200 metrin olympiapronssia ja sen myötä Vuoden urheilija 2021 -tittelin arvostetussa urheilutoimittajien äänestyksessä. Mattsson vastaanotti perinteisen Kaihari-säätiön Kultaisen Kiekon painilegenda Pertti Ukkolalta.
Kiekon ohella Vuoden urheilija sai Hartwall Arenan lavalla Helsingissä myös Urheilugaalan symbolisen Uno-pokaalin. Palkitsemisia oli toistamiseen koronan takia paikan päällä todistamassa vain palkittavia, ehdokkaita ja palkinnonjakajia.
ENNÄTYSKUNTO OIKEAAN PAIKKAAN
Mattsson nousi Tokion kisojen mitalistiksi huimalla yli sekunnin tulosparannuksella (2.07,13) välierässä syntyneeseen edelliseen Suomen ennätykseen (2.08,22). Kun kauden saavutuksiin lisätään neljäs sija EM-kisoista samalta matkalta ja yhteensä viisi SE-ajan parannusta 100 ja 200 metrin matkoilla, niin ne siivittivät lokakuussa 28 vuotta täyttäneen porilaisen lopulta selvään voittoon (2104 pistettä / 139 ykkössijaa) ennen nyrkkeilyn olympiapronssimitalisti Mira Potkosta (1157 / 6) ja golfin Solheim Cup -voittaja Matilda Castrenia (1026 / 26).
Vuoden urheilija -valinnalla on pitkät perinteet aina vuodesta 1947 alkaen. Presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin ikuiseksi kiertopalkinnoksi luovuttamaa Kultaista Kiekkoa on jaettu vuodesta 1974 lähtien.
Mattsson on valintahistorian kolmas tittelin saavuttanut uimari. Jani Sievinen nousi 1994 Vuoden urheilijaksi 200 metrin sekauinnin maailmanmestarina ja 400 metrin MM-hopeamitalistina. Hanna Maria Seppälä valittiin puolestaan 2003 Vuoden urheilijaksi vapaauinnin 100 metrin vapaauinnin maailmanmestarina ja EM-kisojen pronssimitalistina.
PERTTI UKKOLA KUNNIATEHTÄVÄSSÄ
Tamperelaisen Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön puheenjohtaja, jääkiekkosuuruus Raimo “Raipe” Helminen siirsi estyneenä Kultaisen Kiekon jakamisen kunniatehtävän viimeisimmälle tamperelaiselle olympiavoittajalle Pertti Ukkolalle, joka itsekin pokkasi kiekon Vuoden urheilijana 1977. Ukkola kuittasi historiallisesti vuoden 1976 olympiavoiton jatkeeksi seuraavana vuonna sekä MM- että EM-kultaa kreikkalaisroomalaisen painin 57 kg:n sarjassa.
Montrealin kisoissa 1976 Ukkolan ohella myös Pertti Karppinen jäi melonnan olympiavoittajana nuolemaan näppejään urheilutoimittajien äänestyksessä, kun Lasse Virén rynni kaksinkertaisena kultamitalistina kiistattomaksi Vuoden urheilijaksi. Virénin saavutukseen toi ainoalaatuista historiallista lisäarvoa hänen kyettyä uusimaan taikatemppunsa Mûnchenin 1972 olympialaisten tuplavoiton jatkeeksi samoilta 5 000 ja 10 000 metrin juoksumatkoilla.
POIKKEUKSELLINEN PALUU HUIPULLE
Myös tuore Vuoden urheilijan Matti Mattssonin olympiavuoden saavutuksissa on jotain hyvin poikkeuksellista, sillä hän palasi uinnin arvokisamitalistiksi peräti kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Myös vuoden 2013 MM-kisoissa Barcelonassa tuolloin vasta 19-vuotias porilainen osoitti kuntohuippunsa ajoituksen taitojaan parantamalla 200 metrin rintauinnin SE-aikaa sekä alku- (2.10,16) että välierissä (2.09,96) ja jälleen finaalissa (2.08,95) saavuttaen pronssia.
MM-pronssi nosti Mattssonin jo tuolloin Urheilugaalan lavalle pokkaamaan Uno-pokaalin Läpimurto-palkintoluokassa. Hänet valittiin myös Porin Vuoden urheilijaksi 2013 kautta aikojen ensimmäisenä uimarina.
Jukka Suomela
VUODEN URHEILIJA 2021, ÄÄNESTYSTULOKSET
1) Matti Mattsson uinti 2104 pistettä (139 ykkössijaa)
2) Mira Potkonen nyrkkeily 1157 (6)
3) Matilda Castren golf 1026 (26)
4) Emil Soravuo voimistelu 1004 (2)
5) Ilkka Herola yhdistetty 898 (7)
6) Lukas Hradecky jalkapallo 834 (21)
7) Aleksander Barkov jääkiekko 629 (10)
8) Ristomatti Hakola–Joni Mäki maastohiihto 619 (3)
9) Toni Piispanen yleisurheilu 543 (13)
10) Teemu Pukki jalkapallo 477 (5)
Vuoden Urheilija 2020 – Lukas Hradecký
Vuoden Urheilija 2020
Lukas Hradecký
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija 2020 -äänestyksen voitti Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen maalivahti Lukas Hradecký. Hän sai 2 768 pistettä ja 132 ykkössijaa.
Hradecký pelasi Suomen kaikissa kuudessa Kansojen liigan ottelussa täydet minuutit ja oli maajoukkueen ehdoton tukipilari pelistä toiseen. Suomi voitti Kansojen liigan kuudesta ottelustaan neljä ja hävisi kaksi. 12 pistettä oikeuttivat kakkossijaan B-tason lohkossa 4.
Seurajoukkueessaan, Saksan Bundesliigassa pelaavassa Bayer Leverkusenissa Hradecký oli koko kuluneenkin vuoden selkeä ykkösmaalivahti. Hänen vahvan panoksensa myötä Bayer Leverkusen sijoittui Bundesliigassa kaudella 2019–2020 viidenneksi ja ylsi Saksan cupin finaaliin.
Syyskaudella 2020 Hradecký oli edelleen Bayer Leverkusenin ykkösmaalivahti. Bayer Leverkusen oli sarjakärjessäkin osan syyskautta.
Lukas Hradecký on kaikkien aikojen neljäs Vuoden urheilijaksi valittu jalkapalloilija ja myös kaikkien aikojen neljäs tuon tittelin saanut joukkueurheilija. Aiemmat ovat olleet Jari Litmanen (1995), Sami Hyypiä (2001) ja Teemu Pukki (2019).
Hradecký ylsi nyt neljännen peräkkäisen kerran Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon. Äänestysmenestys on ollut nousujohteista: vuonna 2017 hän oli kymmenes, vuonna 2018 kuudes, vuosi sitten toinen ja nyt ykkönen.
Lukáš Hrádecký
Lukas Hradecký (s. 24. marraskuuta 1989, Bratislava, Tšekkoslovakia) on suomalainen jalkapalloilija, joka pelaa maalivahtina Saksan Bundesligan Bayer Leverkusenissa ja Suomen A-maajoukkuessa. Hradeckýn veljet Tomas Hradecký ja Matej Hradecký ovat myös jalkapalloilijoita.
Vuoden Urheilija 2019 Teemu Pukki ja Kultainen Kiekko
Vuoden Urheilija 2019
Teemu Pukki
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden Urheilija -äänestyksen voitti vuonna 2019 Suomen jalkapallomaajoukkueen hyökkääjänä ratkaisevassa roolissa EM-kisapaikan saavuttamisessa ollut Teemu Pukki (s. 29.3.1990). Hän sai ennätykselliset 5 089 pistettä ja ylivoimaisen ykkössijavyöryn (412).
Pukki teki EM-karsinnoissa kymmenen maalia, joka on kaikkien aikojen paras suomalaispelaajan maalimäärä jalkapallon arvoturnausten karsinnoissa. Englannin Mestaruussarjassa Norwichin paidassa Pukki oli kauden 2018–2019 maalikuningas ja valittiin kauden parhaaksi pelaajaksi. Norwich nousi Valioliigaan. Valioliigassa Pukki sai heti maalihanat auki ja laukoi muun muassa hattutempun 17. elokuuta Norwichin kotiottelussa Newcastlea vastaan. Pukki valittiin Valioliigan elokuun parhaaksi pelaajaksi. Pukki on kaikkien aikojen kolmas Vuoden Urheilijaksi valittu jalkapalloilija ja myös kaikkien aikojen kolmas tuon tittelin saanut joukkueurheilija. Aiemmat ovat olleet Jari Litmanen (1995) ja Sami Hyypiä (2001).
Vuoden Urheilija 2019 -äänestyksessä viiden parhaan joukkoon sijoittuivat Pukin lisäksi Suomen jalkapallomaajoukkueen maalivahti Lukas Hradecký 2 302 pisteellä (12 ykkössijaa), maastohiihtäjä Iivo Niskanen 2 296 pisteellä (26), NBA-koripalloilija Lauri Markkanen 2 223 pisteellä (14) ja jääkiekon miesten MM-kultajoukkueen kapteeni ja ratkaisumaalien tekijä Marko Anttila 2 074 pisteellä (33).
Teemu Pukki
Suomalainen jalkapalloilija.
