Ajankohtaista

Tapparan Kristian Kuusela Tampereen Vuoden Urheilija

Tapparan Kristian Kuusela
Tampereen Vuoden Urheilija

Tapparan hyökkääjä Kristian Kuusela äänestettiin Tampereen Vuoden Urheilijaksi. Kuusela voitti viime keväänä jääkiekkoilun maailmanmestaruuden ja SM ̶ liigassa pronssia. Ennen Kuuselaa Tapparan pelaajista Tampereen parhaan urheilijan tittelin ovat saaneet Pekka Marjamäki (1975), Timo Jutila (1994, 1995 ja 1996), Ville Nieminen (2004) ja Patrik Laine (2016).

Tampereen Urheilutoimittajien Kerhon äänestyksessä toiseksi tuli yleisurheilija Reetta Hurske, joka juoksi Kalevan kisoissa Suomen mestariksi. Hän juoksi ennätyksensä ja kaikkien aikojen toiseksi parhaan suomalaisajan 12,78 kesällä Joensuun GP-kisassa. Hurske selvisi Dohan MM-kisoissa välieriin.

Kolmanneksi äänestyksessä tuli Ilveksen miesten jalkapalloliigan joukkue, joka voitti viime kaudella Suomen cupin ja oli liigassa neljäs.

Tampereen parhaasta urheilijasta on äänestetty vuodesta 1960 lähtien. Ensimmäisenä nimensä ikuisesti kiertävään Kalle Kaihari säätiön lahjoittamaan kiertopalkintoon sai Kisa-Veikkojen Jouni Kailajärvi.

Elämäntyöpalkinnon sai Esa Koivisto ja tunnustuksen esimerkillisestä urheilujournalismista Jussi Heimo. Palkinnot jaettiin Hämeen Urheilugaalassa Solo Sokos Hotelli Tornin Paja Kongressikeskuksessa.

Kymmenen parhaan lista

  1. Kristian Kuusela, jääkiekko 197 (11)
  2. Reetta Hurske, yleisurheilu 155 (3)
  3. Ilves, miesten jalkapallo 116 (3)
  4. Maria Huntington, yleisurheilu 111 ( ̶ )
  5. Classic, miesten salibandy 107 (2)
  6. Venla Harju, suunnistus 105 (3)
  7. Ida Hulkko, uinti 99 (1)
  8. Niko Ojamäki, jääkiekko 63 (1)
  9. Netta Malinen, melonta 59 ( ̶ )
  10. Minetit, joukkuevoimistelu 47 ( ̶ )

Suluissa ykkössijojen määrä. Ykköseksi äänestettiin kuutta eri urheilijaa tai joukkuetta.

Tampereen Vuoden Urheilijat kautta aikain
1960 Jouni Kailajärvi
1961 Hannu Rantakari
1962 Jaakko Kailajärvi
1963 Pentti Eskola
1964 Kalevi Laurila
1965 Jarmo Vasama
1966 Juhani Lahtinen
1967 Lasse Laine
1968 Koo-Veen jääkiekkojoukkue
1969 Jouni Kailajärvi
1970 Kalevi Laurila
1971 Jaakko Kailajärvi
1972 Ilveksen jääkiekkojoukkue
1973 Timo Grönlund
1974 Jaakko Kailajärvi
1975 Pekka Marjamäki
1976 Pertti Ukkola
1977 Pertti Ukkola
1978 Hilkka Riihivuori
1979 Pertti Ukkola
1980 Hilkka Riihivuori
1981 Pertti Ukkola
1982 Hilkka Riihivuori
1983 Ilveksen jalkapallojoukkue
1984 Pekka Niemi
1985 Ari Hjelm
1986 Kari Ristanen
1987 Kari Ristanen
1988 Kari Ristanen
1989 Kari Ristanen
1990 Veli Paloheimo
1991 Veli Paloheimo
1992 Tuula Myllyniemi
1993 Annika Viilo
1994 Timo Jutila
1995 Timo Jutila
1996 Timo Jutila
1997 Marko Dahlberg
1998 Raimo Helminen
1999 Raimo Helminen
2000 Raimo Helminen
2001 Tampere United
2002 Isku-Volley
2003 Tapparan jääkiekkojoukkue
2004 Ville Nieminen
2005 Tommi Evilä
2006 Tampere United
2007 Tampere United
2008 Tero Järvenpää
2009 Kiira Korpi
2010 Pyrinnön koripallojoukkue
2011 Pyrinnön koripallojoukkue
2012 Kiira Korpi
2013 Venla Niemi
2014 Pyrinnön koripallojoukkue
2015 Tapparan jääkiekkojoukkue
2016 Patrik Laine
2017 Tapparan jääkiekkojoukkue
2018 Elina Gustafsson
2019 Kristian Kuusela

Elämäntyöpalkinnot
2002 Timo Salmi, tennis
2003 Tauno Salminen, nyrkkeily
2004 Aarne Honkavaara, jääkiekko
2005 Teuvo Tuominen, koripallo
2006 Seppo Kuusela, lentopallo
2007 Niilo Lehto, paini
2008 Kalevi Lahtinen, moottoriurheilu
2009 Harri Holli, jalkapallo
2010 Hannu Granroth, tennis
2011 Aila Tamminen, naisvoimistelu
2012 Kalevi Lammi, urheilu
2013 Orvo Pantti, jalkapallo
2014 Veikko Lieslehto, jalkapallo
2015 Maaret Siromaa, taitoluistelu
2016 Maarit Teuronen, nyrkkeily
2017 Jarmo Hakanen, yleisurheilu

2018 Jarmo Männistö, jääkiekko
2019 Esa Koivisto, seuratyö


Kaihari-säätiö jakoi 44 Kultainen Kiekko -stipendiä

Lehdistötiedote 27.1.2020


Kaihari-säätiö jakoi 44 Kultainen Kiekko -stipendiä


Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö palkitsi tammikuun 27. päivänä yhteensä 42 nuorta pirkanmaalaista urheilijalupausta sekä yhden joukkueen ja yhden valmentajan Kultainen Kiekko -stipendeillä. Apurahat jakoi jääkiekkolegenda Raimo ”Raipe” Helminen apunaan Kaihari-säätiön asiamies Tuomo Huhtanen. Palkinnon pokkasi 15 eri urheilulajin edustajaa 29 eri seurasta.

  • Kultaisen Kiekon historia alkoi 1974, kun presidentti Urho Kekkonen ja kauppaneuvos Kalle Kaihari luovuttivat upean kiekon Urheilutoimittajain Liitolle jaettavaksi kiertopalkintona Vuoden Urheilijalle, kertoi Kaihari-säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Routamaa Aamulehden järjestämässä arvokkaassa stipendienjakotilaisuudessa.
  • Kaihari-säätiö haluaa kannustaa yhdessä poolikumppaniensa kanssa Kultainen Kiekko -stipendeillä nuoria urheilijoita kohti unelmiaan, kenties joskus jopa Vuoden Urheilijaksi saakka, puheenjohtaja Routamaa jatkoi.

Hämeen Liikunnan ja Urheilun (HLU) aluejohtaja Ari Koskinen kiitteli omassa puheenvuorossaan Kaihari-säätiötä nuorten urheilijoiden palkitsemisen pitkästä perinteestä, joka alkoi jo 1976. Aamulehti välitti tapahtuman nyt ensimmäisen kerran laajemmalle joukolle, kun lehden tilaajilla oli mahdollisuus seurata stipendien jakoa suorana lähetyksenä verkkopalvelun kautta.

Tampereen Vuoden Urheilija julkistetaan Hämeen Urheilugaalassa

Stipendienjakotilaisuudessa esiteltiin Kaihari-säätiön vuonna 2016 perustaman Kultainen Kiekko -poolin uudet yhteistyökumppanit Astiavuokraus Jubilee ja UKK-instituutti. Pooliin kuuluvat myös Aamulehti, Cardu, Decens, Event Management Group, Geniem, Hämeen Liikunta ja Urheilu, Kiinteistömaailma Ratina, Niemi Palvelut ja OP Tampere sekä Tampereen kaupunki.

Poolikumppanit nostavat yhteistyössä Kaihari-säätiön kanssa urheilun arvoa ja arvostusta stipendeillä ja muilla palkitsemisilla, jotka jatkuvat jo ensi perjantaina (31.1.) Hämeen Urheilugaalassa. Solo Sokos Hotelli Tornin Paja Kongressikeskuksessa järjestettävässä iltajuhlassa julkistetaan muun muassa Tampereen Vuoden Urheilija, joka saa nimensä kauppaneuvos Kaiharin vuonna 1960 kiertopalkinnoksi lahjoittamaan hopeamaljaan. Aamulehti välittää myös Hämeen Urheilugaalan ensimmäisen kerran suorana lähetyksenä tilaajakunnalleen.

Kultainen Kiekko Jyväskylän Seudun Palloseuralle

TUL palkitsi vuosijuhlassaan 24.1.2020 urheilijoita ja seuratoimijoita. Vuoden 2019 joukkueeksi valittiin Jyväskylän Seudun Palloseura, joka voitti viime keväänä ensimmäisen jääpallon Suomen mestaruutensa kautta aikojen. TUL:n 100 vuotiaan historian aikana ei ole myöskään aiemmin valittu jääpalloseuraa vuoden joukkueeksi.

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön TUL:lle kiertopalkinnoksi lahjoittaman Kultaisen Kiekon vastaanottivat JPS:n puheenjohtaja Pertti Helin, varapuheenjohtaja Kari Vänttinen ja kunniapuheenjohtaja Ilmo Viitanen. Vuoden joukkue sai myös SAK:n myöntämän seura-avustuksen. Tilaisuudessa oli paikalla runsaasti kutsuvieraita mm. Presidentti Tarja Halonen, sekä entisiä ja nykyisiä seurajohtajia ja urheiluvaikuttajia.

Nuorten urheilijoiden Kultainen Kiekko -stipendit haettavissa

Nuorten urheilijoiden Kultainen Kiekko -stipendit haettavissa


Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön nuorten urheilijoiden stipendit 2019 ovat haettavissa 23.11. – 23.12.2019.

Stipendejä voivat hakea Tampereen tai lähikuntien urheiluseurat omille menestyneille nuorille urheilijoilleen (16– 23-v.). Perusteena stipendin myöntämiselle käyte- tään kansallista tai kansainvälistä urheilumenestystä.

Stipendihakemukset lähetetään sähköisesti osoitteesta https://kultainenkiekko.fi/hakeminen .

Hakemusten tulee olla perillä Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiössä viimeistään 23.12.2019. Päätöksistä ilmoitetaan stipendin saajille tammikuun alussa ja stipendit jaetaan tammikuussa 2020.

Lisätiedot: www.kultainenkiekko.fi tai säätiön asiamies tuomo.huhtanen@gmail.com.

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin syntymän 120-vuotisjuhla (video)

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin syntymän 120-vuotisjuhla (video)



Urheilu, politiikka ja Tampere toistuivat Urho Kekkosen kirjeissä Kalle Kaiharille

LEHDISTÖTIEDOTE

Urheilu, politiikka ja Tampere toistuivat Urho Kekkosen kirjeissä Kalle Kaiharille

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin (1899–1989) tarina on suomalainen versio amerikkalaisesta unelmasta, jossa noustaan ryysyistä rikkauksiin. Kallen kohdalla tarinasta tekee ainutlaatuisen ystävystyminen Urho Kekkosen (1900–1986) kanssa. Heistä tuli luottoystäviä, suorastaan luottoveljiä. Toisesta tuli varakas kauppias ja toisesta tasavallan presidentti.

Suomen historiaa tunteville Kaiharin ja Kekkosen ystävyys on suuri ihmettelyn aihe. Sisällissodassa hävinneiden puolella taistellut ja vankileirille joutunut punikki ja Haminassa teloitusryhmää johtanut lahtari ystävystyivät vain muutaman vuoden kuluttua sodan päättymisestä. Heidän ystävyytensä kesti yli kuusi vuosikymmentä presidentti Kekkosen kuolemaan asti.

Kaiharin ja Kekkosen ystävyydestä kertovat Kalle Kaiharin tallettamat Urho Kekkosen kirjeet ja kortit, joita on yli 200. Urheilu, politiikka ja Tampere olivat ne kolme teemaa, jotka toistuvat kirjeissä. Uutuuskirjassa kerrotaan, kuka oli Kalle Kaihari, presidentti Kekkosen hyvä veli.

Kalle Kaihari palasi vankileiriltä pennittömänä loppukesällä 1918. Punikkina hänet potkittiin pois työmailta. Sen jälkeen hänelle tuli aikaa palata jo ennen sisällissotaa oppimansa pelin eli biljardin pariin. Biljardia pelattiin tupakansavuisissa baareissa rahasta. Kun jotkut lääkärit eivät pystyneetkään maksamaan Kallelle tappioitaan, he kirjoittivat menettämänsä summan edestä pirtureseptejä. Niillä oli kieltolain Suomessa suuri taloudellinen arvo. Kallesta tuli tällä tavalla ikään kuin kunniallinen pirtukauppias, sillä ei kai lääkärin kirjoittamaa pirtureseptiä kukaan voi paheksua.

Kalle Kaihari ei koskaan ollut minkään puolueen jäsen. Hänen siskonsa Anni Flinck oli sen sijaan SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja, joten Kalleakin epäiltiin demariksi. Toisaalta ystävyys maalaisliittolaisen Kekkosen kanssa antoi aihetta epäillä Kaihariakin maalaisliittolaiseksi. Ja isänmaallisena kauppiaana Kallea pidettiin joissakin piireissä myös oikeistolaisena. Sen verran Kaihari oli itse mukana politiikassa, että hän teki kovasti töitä nostaakseen ystävänsä Urho Kekkosen presidentiksi. Politiikka ei kuitenkaan ollut Kallea varten. Hän pelasi aivan omaa peliään. Kun Kekkonen tarjosi Kaiharille ministerin salkkua, hän kieltäytyi.

Kalle Kaihari jätti monta muistomerkkiä Tampereelle. Jopa Hakametsän jäähallin paikka oli Kaiharin oivallus. Kallen persoona oli pelissä, kun Pyynikin uimahallia, Ratinan stadionia, Näsihallin tennishallia sekä sen alakerrassa aikoinaan ollutta keilahallia rakennettiin. Myös Kisapirtti, eli aikanaan Tampereen Hiihtoseuralle rakennettu komea hiihtomaja, sekä Tampereen Pyrinnön leirikeskus, ”Pikku-Vierumäki”, muistuttavat edelleen, millaista jälkeä Kalle Kaihari sai Tampereen urheiluelämässä aikaan.

Kaiharin merkittävin saavutus on Asevelikylän rakentaminen. Kallella oli avainrooli ensimmäisen talon lahjoittajana ja uutterana talkoolaisena. Rakentaminen alkoi vuonna 1941, ja tasavallan presidentti Risto Ryti vihki kylän virallisesti vuonna 1943.

Kun Tampereelle piti saada yliopisto, kaupunginjohtaja Erkki Lindfors käytti Kaiharia kaupungin epävirallisena lähettiläänä Kekkosen suuntaan. Kiitoksena yliopistolle tekemistään palveluksista kauppaneuvos Kalle Kaiharista tehtiin kunniatohtori vuonna 1980.

Joidenkin silmissä jopa Asevelikylää merkittävämmäksi saavutukseksi nousee UKK-instituutin rakentaminen Tampereelle 1980-luvun alussa. Hanke joutui vastatuuleen tasavallan presidentti Urho Kekkosen jäätyä ensin sairauslomalle ja erottua presidentin virasta vähän myöhemmin. Kauppaneuvos Kalle Kaihari ei kuitenkaan missään vaiheessa luovuttanut. Ei luovuttanut myöskään kaupunginjohtaja Pekka Paavola. Yhdessä he veivät rakennushankkeen maaliin vuonna 1984.

Kaiharin urheiluharrastus oli intensiivistä ja hyvin vaihtelevaa. Hän oli yksi Suomen parhaista seiväshyppääjistä 1920-luvulla, yksi TUL:n parhaista pikaluistelijoista 1930-luvun alussa, yksi suomalaisen alppihiihdon pioneereista sekä yksi tamperelaisen tenniksen pioneereista 1930-luvulla. Hän oli myös yksi Tampereen parhaista keilaajista 1940-luvulla. Lisäksi Kaihari osallistui nuorempana innokkaasti autokilpailuihin, sekä hölkkäsi ja harrasti maastohiihtoa vielä ikämiehenä.

Lahjoittaminen oli Kalle Kaiharille hyvin tyypillinen tapa luoda ja ylläpitää kontakteja. Hän lahjoitti ensimmäiset palkintonsa jo 1920-luvulla. 1930-luvulla hän kiihotti lahjoituskellollaan suomalaisia mailereita ennätysjahtiin. 1940-luvulla hänestä tuli Tampereen Pyrinnön puheenjohtaja, jonka kaudella Pyrintö voitti yleisurheilussa kuusi kertaa peräkkäin Kalevan maljan. Samaan aikaan, kun Kaihari johti SVUL:n alaista Tampereen Pyrintöä, hän teki lahjoituksia TUL:n seuralle Tampereen Yritykselle.

Kalle Kaiharin perintöä vaalii Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö. Parhaiten se tunnetaan Vuoden urheilijan Kultaisesta kiekosta. Lisäksi se tukee vuosittain taloudellisesti noin 50 tamperelaista urheilijaa.

Kauppaneuvos Kalle Kaihari ja tasavallan presidentti Urho Kekkonen lahjoittivat vuonna 1975 Urheilutoimittajain Liiton käyttöön Kultaisen Kiekon, joka jaetaan Urheilugaalassa Vuoden urheilijalle. Ensimmäisenä arvostetun Kultaisen Kiekon sai vastaanottaa pikajuoksija Riitta Salin edellisvuoden Euroopan mestarina. Vuosina 2018 ja 2019 Kultaisen Kiekon sai hiihdon maailmanmestari ja olympiavoittaja Iivo Niskanen.

Kalle Kaihari rakasti kulttuuria. Hän teki lahjoituksia Tampereen Työväenteatterille, pelasti Lauri Viidan kotitalon Pispalassa ja perusti nimeään kantavan kulttuurisäätiön. Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö jakaa Kallen päivänä vuosittain kulttuuripalkinnon ja tukee Tampereella joka toinen vuosi järjestettävää kansainvälistä yhtyelaulukilpailua.

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin ja presidentti Urho Kekkosen ystävyydestä kertovan kirjan on kirjoittanut tietokirjailija, filosofian tohtori Kalle Virtapohja. Teoksessa on ainutlaatuinen ja runsas kuvitus. Etenkin aiemmin julkaisemattomat professori Kimmo Kaivannon nuoruuden työt pikaluistelusta ja keilailusta vangitsevat lukijan katseen. Ne on aikanaan tehty Kalle Kaiharin 50-vuotisonnittelualbumiin. 288-sivuinen teos julkistetaan kauppaneuvos Kalle Kaiharin syntymän 120-vuotisjuhlavuoden merkeissä UKK-instituutissa Tampereella lauantaina 21. syyskuuta.

Kalle Virtapohja: Kaihari & Kekkonen. Ystävyyttä, urheilua, yrittäjyyttä ja politiikkaa Tampereen hengessä. Maahenki 2019. 288 sivua.

Reetta Hurskeelle Kultainen Kiekko -stipendi syntymäpäivänä

Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö muisti alkukaudesta erinomaisiin tuloksiin äitynyttä aitajuoksija Reetta Hursketta Kultainen Kiekko -kannustusstipendillä hänen 24-vuotissyntymäpäivänään. Hurske oli iloinen saamastaan tuesta ja kiitteli samalla Suomen naisten aitajuoksutasoa, mikä siivittää koko kärkikaartia entistä kovempiin suorituksiin.

Tampereen Pyrintöä edustava Hurske aloitti yleisurheilun hallikauden vain muutamaa sekunnin sadasosaa vaille täydellisesti. Glasgow’n EM-kisoissa maaliskuun alussa hän juoksi 60 metrin aidoissa 0,02 sekunnin päähän mitalisti sijoittuen neljänneksi ajallaan 8,02.

Sisäratojen SM-kulta oli kaksi viikkoa aiemmin vieläkin lähempänä, kun Hurskeen oli tyytyminen hopeaan samalla ajalla voittaneen Nooralotta Nezirin rinnalla. Kumpikin sivusi Suomen ennätystä 7,97.

Kaihari-säätiö halusi kannustaa myöntämällään stipendillä Hursketta kohti juoksijan päätavoitetta ensi vuoden olympialaisiin Tokioon. Aitajuoksijan kuluvan kauden tähtäin on asetettu MM-kisoihin Qatarin Dohaan syys-lokakuun vaihteessa.

Reetta Hurske (kesk.) sai mieluisan 24-vuotissyntymäpäivälahjan, kun Kaihari-säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Routamaa ja hallituksen jäsen Kirre Palmi ojensivat hänelle Kultainen Kiekko -kannustusstipendin.

Poolikumppanit Raipe Helmisen vieraana Jokereiden pelissä

Poolikumppanit Raipe Helmisen vieraana Jokereiden pelissä



Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiön Kultainen Kiekko -poolin kumppanit verkostoituivat Jokereiden KHL-ottelussa Helsingissä säätiön hallitusjäsenen jääkiekkolegenda Raimo “Raipe” Helmisen kutsumana. Helminen kuuluu Jokereiden valmennusjohtoon. Kuvassa vasemmalta Kalle Haavisto ja Vuokko Hentilä (Geniem), Jarno Lahnalahti (Decens), Kaapo Korhonen (Gredi),  Raipe Helminen, Jukka Suomela (EMG), Kimmo Kivinen (Tieto), Marko Knuutila (Kiinteistömaailma Ratina), Jyri Järvinen (Sako) ja Jussi Tuulensuu (Aamulehti) sekä edessä Ilja Hernberg (Decens) ja Elias Koski (HCP). Jokerit palkitsi Hartwall Arenan katsojat vakuuttavalla 7-1 -voitolla Slovan Bratislavasta illan kruununa tanskalaispuolustaja Oliver Lauridsenin tekemä maali lähes maksimietäisyydeltä 55 metristä oman puolustusalueen takakulmasta. Kuva: Suvi Suovaara / EMG