Kalle Kaihari

Synt. 3. elokuuta 1899 Tampere, k. 9. heinäkuuta 1989 Tampere.

Liikemies, mesenaatti.

Kauppaneuvos 1948, taloustieteiden kunniatohtori
1980.

Sahatyömiehen pojasta kauppaneuvokseksi

Kalle Kaihari syntyi sahatyömiehen poikana Armonkalliolla, jossa perhe asui pienessä työläisasunnossa, yhteiskeittiö ja kamari. Myöhemmin perhe muutti Amuriin, kun isä muutti töihin Särkän Sahalle

Kalle meni Tampereen Työväenyhdistyksen tiloihin biljardiporukan apupojaksi, jonka seurauksena Kallesta kehittyi Tampereen paras biljardinpelaaja. Kalle mm. voitti paikkakunnan apteekkarit biljardissa. palkinnoksi hän sai pirtureseptejä, jotka sitten myi edelleen.

Kalle meni mukaan punakaartiin ja haavoittui jalkaan nykyisen Merita pankin kulmalla. Kalle sai tuomion ja hänet lähetettiin Keski-Suomeen Pönttövuoren tunnelityömaalle. Vangit olivat majoitettuna ympäristön taloihin. Kallen majoittaneen talon emäntä hoiti haavoittuneen jalan kuntoon.

Kalle pääsi Raf. Haarlalle töihin, kunnes joku meni sanomaan johtajalle, että täällä on punikki töissä. Kalle joutui takaisin sahalle töihin.
Tampereen Yrityksen poika Kalle harjoitteli kaikki vapaa-ajat Pyynikin urheilukentällä.
Vuonna 1922 Kalle meni Kalevan Kisoihin Lahteen, jossa asui samassa huoneessa Urho Kekkosen. Tämä oli ensimmäinen kontakti Kekkoseen.
Kalle luisteli 500 metriä alle 50 sekunnin. Hän olisi päässyt Amsderdamin kisoihin, jos olisi edustanut SVUL:ää.
Kalle oli aikanaan TUL:n ennätysmies seipäässä tuloksella 371. Maaotteluedustus keilailussa, pujottelija (voitti Pallaksella v 39 SM pujottelun), kymmenottelija, autourheilija, valmentaja

Elämänkerta

Kun keinot loppuu niin konstit jäävät

Monipuolinen urheilujohtaja

  • Tampereen Yrityksen (TUL) puheenjohtaja 1929- 1930
  • Tampereen Pyrinnön (SVUL) puheenjohtaja 1945-53
  • SVUL:n liittovaltuuston puheenjohtaja 1953-57
  • SVUL:n talousvaliokunnan puheenjohtaja 1949-58
  • SUL:n johtokunnassa 1948, 1951-52
  • SUL:n liittovaltuuston puheenjohtaja 1951-58
  • SUL:n talousvaliokunnan puheenjohtaja 1951-55.
  • Pyrinnön kunniapuheenjohtaja 1986.
  • Suomen urheilun suurristi 1980.

Tuli sota. Talvisodan jälkeen perustettiin aseveliyhdistys. Kalle oli mukana toiminnassa. Kalle osallistui aktiivisesti asevelikylän perustamiseen Tampereelle, keräten rahaa ko. hanketta varten.

Myöhemmin kun Kalle oli varakas liikemies, teki hän paljon lahjoituksia eri säätiöiden kautta ja suoraan. Periaate oli, että Kalle antoi rahat ja Urho Kekkonen nimensä. Lahjoitukset eivät menneet vain urheiluun, vaan myös tieteelle ja kulttuurille.

Kalle Kaihari oli tärkeä henkilö, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu saatiin Helsingistä Tampereelle. Kalle hoiti asioita Urhon Kekkosen kautta.
Oli junailemassa Ratinan Stadionia ja Hakametsän jäähallia
Kalle Kaihari näytteli tärkeätä osaa UKK instituutin hankkimisessa Tampereelle.
Kalle Kaihari kuoli 90 vuotispäivänsä aattona. Kalle Kaihari oli ainutlaatuinen persoonallisuus liike-elämässä, urheilussa, tieteen ja taiteen tukijana.

Liikemiesuran alku

Taitava liikemies. Lopetti 54 vuotta kestäneen tekstiilikauppiasuransa vuonna 1980.
Kaihari tunnusti, että Paavo Nurmen avulla hän pääsi itsekin mukaan finanssimaailmaan.

”Minä laitoin 1926 luvun alussa Aamulehteä vastapäätä Kuninkaankadulle pienen asusteliikkeen. Tavaraa tuli pari laatikkoa päivässä. Urheiluväki tuli ja osti. Lamavuosina meni Kavenin paitatehdas konkurssiin. Ostin konkurssipesästä 5000 paitaa.
Sain puolen vuoden lainan, mutta kaikki paidat oli myyty ennen kuin puoli vuotta oli kulunut. Sitä seurasi gramofonikauppa.”

Vuonna 1960 hän perusti Suomen ensimmäisen automarketin. Idean hän oli saanut USA:n matkallaan.

Kalle Kaihari Yle Areenassa

Kiveen hakatut -sarjassa muistellaan kansan viisasta liikemiestä ja urheilujohtajaa Kalle Kaiharia.